Coachingia on ryhdytty tutkimaan viimeisten vuosien kuluessa yhä enemmän kansainvälisestä näkökulmasta ja on esitetty, että coaching on nykyään globaali ilmiö, joka seuraa kansainvälisten fuusioiden, monikansallisten organisaatioiden ja työn liikkuvuuden synnyttämiä tarpeita.
Tutkimusalana coaching on nuori, ja vaikka useat tutkimukset osoittavat sen olevan yleisesti hyödyksi niin organisaatiolle kuin yksilöillekin, coachingin tutkimuskenttä on vielä pirstaleinenja tutkimuksia on osin arvosteltu epätieteellisiksi taimenetelmiltään puutteellisiksi. Tilanne on kuitenkin nopeasti parantumassa, sillä jo useat yliopistot ulkomailla tarjoavat coachingin maisteri- ja tohtoritasoisia ohjelmia, joissa opetetaan myös tutkimusmenetelmiä.
Esimerkiksi USA:ssa toimi Graduate School Alliance for Executive Coaching (GSAEC), jonka jäseninä on useita amerikkalaisia, eurooppalaisia ja australialaisia yliopistoja, ja jonka tavoitteena on edistää coachingin opetuksen standardeja. Myös Harvardin yliopiston yhteyteen on 2009 perustettu the Institute of Coaching. Sen tavoitteena on edistää coachingin tutkimusta.
On ollut ilahduttavaa huomata, että tutkimusprojektini kuluessa tieteellisten coachingartikkeleiden määrä on kasvanut kansainvälisissä julkaisuissa. Myös ICF Global on kantanut kortensa kekoon ja koonnut sivuilleen coachingaiheisia tutkimuksia, joihin voi tutustua tästä linkistä.
Vaasan kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselle parhaillaan tekemäni artikkelipohjaisen väitöskirjan (Coaching of international managers: Organizational and individual perspectives) tutkimukset ovat mm. osoittaneet, että yritys voi siirtyä melko nopeasti sellaiselle tasolle, jossa saavuttaa hyötyjä coachingista mikäli organisaatio
- Luo pitkäjänteisen coachingin implementointistrategian, joka perustuu organisaation strategiaan ja sentoiminnan tavoitteisiin ja jolla on johdon tuki.
- Määrittelee selvästi mitä coaching on
- Perustaa coachingia ohjaavan tiimin, jonka jäsenillä on kokemusta ulkomailla asumisesta ja työskentelystä, kansainvälisestä busineksestä ja joilla on coachingkoulutus
- hdistää talent managementin ja coachingin
- Varmistaa, että coachingohjelmat ovat businessvetoisia
- Määrittelee selkeästi sekä ulkoisten että sisäisten coachien laatukriteerit
- Mittaa ja arvioi coachingia
- Erottaa johdon coachingin esimiesten antamasta coachingista
- Luo oppimisjatkumon, joka koostuu erilaisista coachingohjelmista eri esimiestasoille
- Tekee yhteistyötä akatemian kanssa coachingprosessien ja niiden mittaamisen kehittämiseksi
Lisäksi tutkimukseni mm. osoittavat, että ulkomaan komennuksella olevien parissa työskentelevien coachien tulee olla haastavia ja heillä tulee olla kokemusta niin kansainvälisestä liiketoiminnasta kuin kohdemaan kielestä ja kulttuuristakin. Coaching kehittää myös ulkomaankomennuksella olevien henkilöidenurapääomaa monipuolisesti, ja siksi kansainvälisesti toimivien yritysten kannattaa harkita coachingia osana henkilöstön kehittämisen työkalupakkia.
Blogi-kirjoitus perustuuväitöstutkimustyöhöni Vaasan kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksella.
Raija Salomaa
Senior Executive Coach, PCC
Tohtorikoulutettava, Vaasan yliopisto, johtamisen laitos
